Onko yhdistykselläsi yhteiskäyttötiloja tai -tavaroita? Oletteko istuttaneet puita tai kukkapeltoja? Oletteko remontoineet tilojanne energiantehokkaammiksi tai lisänneet kasvisruuan osuutta tapahtumissanne? Tämä kaikki ja moni muukin pieni teko on yhdistysten ilmastotyötä parhaimmillaan!
Leader Varsin Hyvän rahoittama Ilmastokestävä kylä -hanke päättyy kesäkuun 2024 lopussa. Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkorannan koordinoima hanke on järjestänyt kylissä ilmastoiltoja, ekotreffejä ja työpajoja. Niissä yhdistykset ovat pohtineet, mitä ilmastonmuutos voi oman kylän kannalta tarkoittaa.
Nyt hanke on julkaissut myös työkirjan yhteisölliseen ilmastotyöhön. Työkirja on kaikkien avoimesti luettavissa ja hyödynnettävissä.
– Työkirjassa on yli 40 toimenpidettä, jotka on jaettu kolmeen osaan: ilmastonmuutoksen hillitseminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastonmuutokseen varautuminen. Sieltä yhdistykset voivat ruksia, mitä kaikkea tehdään jo, ja mitä kaikkea voisi suunnitella tulevaisuuteen, Linkoranta kertoo.
Hänen havaintojensa mukaan esimerkiksi kyläyhdistyksissä tehdään jo valmiiksi valtavia määriä ilmastotyötä, mutta sitä ei vain osata ajatella ilmastotyöksi. Esimerkiksi lähiliikunnan edistäminen on ilmastotyötä, sillä ympäristö kiittää, kun kylän asukkaat eivät yksi kerrallaan ajele autolla kaupunkiin harrastamaan. Ja oikeastaan jo kyläyhdistyksen olemassaolo on yksi teko, jolla voi varautua ilmastomuutokseen. Kun ihmiset tuntevat toisensa, on mahdollisen kriisitilanteen tullen helpompi saada apua, ja kylätalot voivat toimia kylien varautumiskeskuksina.
Neljä pilottikylää ja loputtomasti esimerkkejä
Ilmastokestävää kylätoimintaa pohdittiin hankkeessa neljän kylän kanssa. Mukana hankkeessa olivat Nousiaisten Valpperi, Taivassalon Hakkenpää, Naantalin Röölä ja Maskun Lemu.
– Esimerkiksi Kotiseutuyhdistys Lemun Kempit vuokraa kajakkeja, jolloin ihmisten ei tarvitse ostaa omia välineitä ja kuljettaa niitä melontapaikoille. Lisäksi yhdistys on tehnyt ympäristönhoitosopimuksen Lemun kirkon naapurissa olevasta arvokkaasta kulttuuriympäristöstä, jota lampaat laiduntavat. Lisäksi yhdistys on kunnostanut Mäntylän miljöön rakennuksia, joista torppa on nyt myös Airbnb-majoituskäytössä esimerkiksi pyörämatkailijoita varten.
Röölässä tuodaan esille lähiruokaa muun muassa Silli ja uussi peruni -tapahtumassa. Kylän tapahtumiin on usein järjestetty julkisia kuljetuksia, esimerkiksi ylimääräisiä bussivuoroja ja jopa yhteysaluksia. Lisäksi Röölän kylätoimikunta haastoi kyläläiset ottamaan selvää omasta hiilijalanjäljestään Sitran elämäntapatestillä (sitra.fi) ja tekemään tulosten perusteella ympäristölupauksia. Valpperissa on panostettu toden teolla lähiliikunnan edistämiseen sekä kesällä että talvella. Hakkenpäässä on tehty hyvää työtä esimerkiksi luontomatkailun edistämiseksi ja kulttuurimaiseman ylläpitämiseksi.
Hyviä esimerkkejä kylien ilmastoteoista löytyy ympäri Varsinais-Suomea tämän kyseisen hankkeen ulkopuoleltakin.
– Esimerkiksi Sauvon kirkonkylään perustetaan parhaillaan kierrätykseen keskittyvää toimintakeskusta ja Maarian kylätalolla hyödynnetään lounastarjoilussa hävikkiruokaa. Mynämäen pienkiinteistöyhdistys järjestää energiakävelyitä, joissa tutustutaan paikallisten rakennusten vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin. Mynämäen Asemanseudun kylät taas teki ulkoilualueelleen biodiversiteettikäytävän. Myös maaseudun rakennusten uusiokäyttö on ilmastotyötä parhaimmillaan, kyläasiamies listaa esimerkkejä.
Yhteistyötä ja uusia näkökulmia kaivataan
Muutamalla muullakin alueella Suomessa on käynnissä Leader-hankkeita saman teeman ympärillä. Hankkeet ovat tehneet keskenään hyvää yhteistyötä. Keskusteluissa on huomattu, että jos maaseudulla alkaa puhua ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, vastaanotto ei aina ole erityisen lämmin. Jos taas lähtee puhumaan vaikka kompostoinnista, voi ovi avautua laajemmallekin ympäristökeskustelulle.
– Yksi havainto on ollut se, että nuoriso on nykyään kovin ilmastotietoista, mutta tieto ei aina kanavoidu toiminnaksi. Ilmastotyö voisi olla yksi mahdollisuus houkutella nuoria mukaan kyläyhdistysten toimintaan, pohtii Linkoranta.
Lisäksi hän toivoo asennemuutosta ilmastotyöhön vihkiytyneiden parissa.
– Monet ovat kovin ehdottomia. Se on selvää, että yhdellä sähköauton ostolla ei paranneta koko maailmaa, mutta jokainen teko vie yhteistä tavoitetta eteenpäin, Linkoranta muistuttaa.
Yhdistyksilläkin voi olla suuri rooli uusien ajatusten välittäjinä tai keskustelun käynnistäjinä.
Ilmastokestävä kylä -hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader Varsin Hyvältä. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 18 000 euroa, josta tuen osuus on 80 %. EU:n maaseuturahoitusta myönnetään maaseudun alueelliseen ja paikalliseen kehittämiseen. Tuen hakemisessa neuvovat ELY-keskus ja Leader-ryhmät.
Teksti: Janica Vilen
Kuva: Tauno Linkoranta Monet kyläyhdistykset edistävät lähiliikuntaa ja lähimatkailua. Lemussa kyläyhdistys vuokraa kajakkeja.
