Yli 20 miljoonaa euroa Varsinais-Suomen Leader-ryhmille!

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät pääsevät jakamaan hanke- ja yritystukia maaseudun paikalliseen kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa rahoituskaudella 2023–2027.

Kaikki Suomen 52 Leader-ryhmää allekirjoittivat perjantaina 10. helmikuuta Maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kanssa sopimukset EU:n maaseutupolitiikan rahoituskaudelle 2023–2027 Helsingin Säätytalolla.

Varsinais-Suomessa Leader-työtä jatkavat aiempien kausien tavoin Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.

Varsinais-Suomen ryhmät pääsevät jakamaan seuraavien viiden vuoden aikana tukea maaseudun kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa. Yhteensä suomalaisen Leader-toiminnan julkinen rahoitus tälle kaudelle on noin 230 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmien rahoituskehykset:

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ja niiden rahoituskehykset kartalla.

Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joissa ovat mukana alueen asukkaat ja aluetta kehittävät yhteisöt, kuten järjestöt ja alueen kunnat. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja sekä tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä. Leader-ryhmät myöntävät EU-rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisesti.

Varsin Hyvä tavoittelee vetävää, vireää, välittävää ja vihreää Turun seutua

Neljä ihmistä allekirjoittaa papereitä pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Varsin Hyvän sopimuksen allekirjoittivat toiminnanjohtaja Pia Poikonen ja puheenjohtaja Päivi Paavilainen. Varsin Hyvän toiminta-alueeseen kuuluvat Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueet. Lietoon kuuluva Tarvasjoki siirtyi tämän vuoden alusta Varsin Hyvään Jokivarsikumppaneista.

Yhdistyksen paikallinen kehittämisstrategia on nimeltään Viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä Turun seutu.

– Vetävällä tarkoitetaan yhdistystoiminnan ja elinkeinoelämän vetovoimaa, vireällä elinvoimaa ja hyvinvointia, välittävällä kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaa sekä vihreällä kestävää kehitystä. Kehittämisstrategia on laajan osallistavan valmistelun tulosta. Jokaisella alueemme asukkaalla ja toimijalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön, Poikonen kertoo.

I samma båt – Samassa veneessä kehittää saariston elinvoimaa

Neljä ihmistä allekirjoittavat papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän toiminnanjohtaja Minna Boström ja puheenjohtaja Siv Holmgren sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmää edustivat Säätytalolla toiminnanjohtaja Minna Boström ja puheenjohtaja Siv Holmgren. Yhdistys tukee maaseudun ja saariston kehittämistä Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa.

– Uuden kauden strategiassamme on neljä painopistettä: älykkäät kylät, matkailu, lähiruoka ja ympäristötoimet. Uudella kaudella on mahdollista hakea aikaisemmilta kausilta tuttujen yritystukien ja yleishyödyllisten kehittämishankkeiden lisäksi esimerkiksi pienhankkeita, eli alle 8 000 euron hankkeita ja uusille yrittäjille suunnattuja yritysseteleitä, Boström esittelee.

Jokivarsikumppanit näkee elinvoiman pito- ja vetovoimatekijänä

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Jokivarsikumppaneista Säätytalolle lähtivät toiminnanjohtaja Taina Sainio ja varapuheenjohtaja Antti Leino. Jokivarsikumppaneiden toiminta-alueeseen kuuluu Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Somero. Sen uudessa strategiassa on kolme painopistealuetta: elinvoimaisuuden infrastruktuuri, yhteisöllisyys pito- ja vetovoimana sekä monimuotoisuus elinkeinoissa ja työpaikoissa.

– Uusien yritystukimuotojen myötä yritämme tuoda entistä laajempaa näkökulmaa elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Lisäksi ohjelman läpileikkaavina teemoina ovat ympäristö- ja ilmastotoimet sekä älykkäät kylät, Sainio lisää.

Ravakka teki Suomen parhaan strategian

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja puheenjohtaja Kari Mäkelä sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Ravakkaa edustivat allekirjoitustilaisuudessa yhdistyksen toiminnanjohtaja Ulla Kallio ja puheenjohtaja Kari Mäkelä. Ravakan alueeseen kuuluu Laitila, Uusikaupunki, Vehmaa, Mynämäki, Pyhäranta ja Rauma. Eurajoki siirtyi vuodenvaihteessa Ravakasta Leader Satasiltaan.

Ravakan uusi kehittämisohjelma Luotsi sai Leader-valintakomitealta parhaimmat pisteet koko Suomessa.  Luotsin laatimiseen osallistui arviolta 2 500 ihmistä.

– Ohjelmassa kuuluu alueemme asukkaiden, yhdistysten, yritysten, asiantuntijoiden ja nuorten ääni. Suuri kiitos kaikille strategian tekoon osallistuneille! Luotsi-strategian tavoitteena on edistää elinvoimaa elinkeinoista, luoda mahdollisuuksia matkailusta, tehdä älykkäästi yhdessä ja luoda mahdollisuuksia virkistävään vapaa-aikaan, Kallio kommentoi.

Ykkösakseli tavoittelee sujuvaa arkea ja tulevaisuuteen varautumista

Neljä ihmistä allekirjoittamassa papereita pöydän ääressä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Leader Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri ja puheenjohtaja Kai Nousiainen sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Ykkösakselin sopimukseen tuli toiminnanjohtaja Maarit Teurin ja puheenjohtaja Kai Nousiaisen nimet. Ykkösakseli jatkaa maaseudun paikallista kehittämistä Salossa, Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä. Leader-rahoituksen ulkopuolelle jäävät Lohjan ja Salon kaupunkikeskustat.

Ykkösakseli sai rahoitusta yhteensä 4,8 miljoonaa. Myönnetystä rahoituksesta 3,8 miljoonaa käytetään hanketukiin ja vajaa miljoona Leader-ryhmänä toimimiseen eli alueen asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten aktivointiin ja neuvontaan.

– Olemme erittäin tyytyväisiä saamaamme rahoitukseen. Vuositasolla voimme myöntää hanke- ja yritystukia suurin piirtein saman verran kuin aikaisemminkin. Ykkösakselin uudessa strategiassa tavoitellaan esimerkiksi parempia lähipalveluja, sujuvaa arkea, elinvoimaisia mikroyrityksiä ja varautumista tulevaisuuteen, Teuri kertoo.

Välineitä aktiiviseen toimintaan

Mies pitää puhetta Säätytalolla ison yleisön edessä.
Antti Kurvinen.

Säätytalolla pidetyssä allekirjoitustilaisuudessa puhuivat maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

– Leader-toiminta on lunastanut paikkansa aluekehittäjänä. Paikalliset toimet edistävät paitsi ihmisten myös ympäristön hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Leader kannustaa ja antaa välineitä maaseudun asukkaille aktiiviseen toimintaan. Se vahvistaa osaltaan demokratiaa, Kurvinen lausui.

Kansliapäällikkö Husu-Kallio nosti puolestaan esiin suomalaisen Leader-työn edistyksellisyyden kansainvälisesti arvioituna.

Leader-toimintaa on kaikilla Suomen maaseutualueilla, ja Leader-rahoituksen piirissä on yhteensä yli 2,5 miljoonaa maaseutuasukasta. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.

 

Lisätiedot:

Leader-ryhmien toiminnanjohtajat

  • Leader Ravakka: Ulla Kallio, p. 044 034 4345
  • Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
  • Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
  • Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
  • Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 067 4434

Maa- ja metsätalousministeriö