Elokuussa 2021 historioitsija Alina Kuusiston sähköpostiin kilahti viesti Turusta. Lähettäjä oli kasvatustieteiden tohtori Suvi Jokila, joka ehdotti yhteistyötä kyläkouluihin liittyvän muistitietotutkimuksen puitteissa. Runsaat kaksi vuotta myöhemmin, joulukuussa 2023, saimme Koneen Säätiöltä rahoituksen tästä yhteydenotosta poikineelle nelivuotiselle tutkimushankkeelle.
Hanke tulee työllistämään kolme Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen tutkijaa sekä yhden Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen väitöskirjatutkijan yhteensä yhdeksän henkilötyövuoden mittaiseksi ajaksi.
Tie tutkimushankkeeksi
Kyläkouluista oli keskusteltu Karjalan tutkimuslaitoksen käytävillä jo ennen tutkimusryhmän perustamista. Alina Kuusisto oli tarkastellut maaseudun kouluverkoston muutosta muun muassa Nurmeksen kuntahistoriahankkeen yhteydessä. Hyvinvointivaltion, maaseudun ja maahanmuuton väliseen vuorovaikutukseen keskittynyt yhteiskuntapolitiikan tutkija Pirjo Pöllänen oli aikaisemmissa hyvinvointivaltion onttoutumista ja palvelurakenteen murrosta tarkastelevissa tutkimuksissa perehtynyt etnografisella otteella koulukyydityksiin ja lasten pitkiin koulumatkoihin Pohjois-Karjalassa. Yhteinen kyläkouluihin liittyvä kiinnostus poiki vuonna 2020 aihetta käsittelevän blogikirjoituksen. Tämän blogikirjoituksen sattui lukemaan muuan Turussa työskentelevä Suvi Jokila, joka etsi yhteistyökumppaneita. Siitä alkoi tutkimusmatka, jota nyt alamme toteuttaa.
Ensimmäiset kyläkoulumuistoihin keskittyneet rahoitushakemuksemme vuosina 2021 ja 2022 eivät tuottaneet tulosta, mutta yhteistyö jatkui. Mukaan työryhmään tulivat myös perinteentutkija ja sarjakuvataiteilija, FT Kari Korolainen Karjalan tutkimuslaitokselta sekä yliopistonlehtori, KT Annukka Jauhiainen Turun yliopiston kasvatustieteen laitokselta. Alusta saakka tuntui siltä, että tässä porukassa usean tieteenalan yhteensovittaminen olisi mahdollista – ei missään nimessä ongelmatonta – mutta tutkimusryhmässä vallitsi aito tasa-arvoinen vuorovaikutuskulttuuri. Ennen kaikkea ryhmässä oli mukava viedä eteenpäin yhteistä tavoitetta. Me haluamme tietää, miten kyläkouluja käyneet ovat kyläkouluarjen kokeneet ja kuinka he sitä muistelevat.
Kesäkuussa 2023 järjestimme Joensuussa hankeideaa esittelevän tutkijaseminaarin, johon kutsuimme puhujiksi Karjalan tutkimuslaitoksen pitkän linjan maaseutututkijat Mari Kattilakosken ja Pasi Saukkosen. Elokuussa 2023 osallistuimme Salossa järjestettyyn maaseutututkijatapaamiseen kyläkouluja käsittelevällä työryhmällä. Näissä seminaareissa tutkimusidea kiteytyi eteenpäin ja saimme vahvistusta sille, että aiheessa on potentiaalia. Näiden tapaamisten myötä myös tutkimusryhmä hitsaantui entistä tiiviimmin yhteen, ja tahtotila rahoituksen hakuun lujittui.
Tärkeä oli myös Kansan Sivistysrahaston Antti Jussi Kososen rahaston tutkimusryhmällemme tammikuussa 2023 myöntämä 1000 euron apuraha. Sen merkitys oli euromääräänsä suurempi, sillä apuraha ikään kuin virallisti hankkeemme ja antoi hyvän pohjan tulevaan Koneen Säätiön hakuun. Apurahan turvin pystyimme myös toteuttamaan paitsi Joensuun tutkijaseminaarin, myös ensimmäiset haastattelut Joensuussa ja Salossa.
Mistä on kysymys?
Tutkimushankkeemme on monitieteistä maaseutu- ja koulutustutkimusta. Se kohdistuu lähimenneisyyden kyläkouluihin murroksessa olevan maaseudun kontekstissa. Hyvinvointivaltion rakentaminen ja supistaminen, väestö- ja elinkeinorakenteen muutos sekä liittyminen Euroopan unioniin ovat esimerkkejä isoista yhteiskunnallisista muutoksista, jotka ovat ravistelleet suomalaista maaseutua 1970-luvulta alkaen. Pohdimme, miten koulunkäynti on koettu erilaisilla maaseutualueilla, ja miten koulukokemukset kytkeytyvät paikkaan ja yhteisöön. Haluamme ymmärtää kyläkouluja ja niihin liittyviä kokemuksia lähihistoriallisena ilmiönä sekä tarjota kokemusperäistä tietoa tulevaisuuden koulutuspolitiikan ja pedagogisten ratkaisujen tueksi.
Hankkeessa kyläkoulumuistoja tarkastellaan myös sarjakuvataiteen keinoin. Tutkimuksen ja taiteen yhdistäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että hankkeessa tehtävät sarjakuvat ovat tutkimuslähtöisiä, jolloin taiteellisena tavoitteena on käsin piirretty sarjakuvajulkaisu. Sarjakuva myös toimii hankkeen tutkijoiden apuna tutkimuksesta nousevien teemojen ja mahdollisten haasteiden käsittelyssä ja sanallistamisessa. Sarjakuva ei suoraviivaisesti kuvita haastatteluja, vaan on itsenäinen aineiston tulkintaan perustuva tarina tai tarinakokoelma. Hankkeessa on poikkeuksellista se, että sarjakuvia piirtävä taiteilija Kari Korolainen on myös itse tutkija, hän ei tutki sarjakuvataidetta, vaan sarjakuvan kautta yhteiskunnan ilmiöitä – tässä kyläkoulumuistoja.
Sarjakuvan lisäksi hankkeesta viestitään suurelle yleisölle museonäyttelyllä, joka toteutetaan yhteistyössä Nurmeksen museon kanssa.
Miksi on tärkeää tutkia kyläkouluja?
Maaseudun pieniin kouluihin liittyvä tutkimus on lisääntynyt sitä mukaa, kun koulujen lukumäärä on vähentynyt. Maaseudun ja sen kouluverkon murros on eurooppalainen ilmiö, josta on tehty tutkimusta etenkin Pohjoismaissa ja Iso-Britanniassa. Tutkimusten aikajänne on kuitenkin kapea ja usein nykyhetkeen keskittynyt, ja muistitieto- ja kokemushistoriallista näkökulmaa ei ole juurikaan hyödynnetty.
Toisaalta suomalainen koulutustutkimus on ollut varsin kaupunkikeskeistä. Haluammekin kohdistaa huomion maaseutuun itsessään merkittävänä aluekategoriana, ei vain suhteessa kaupunkiin. Pyrimme tunnistamaan ja tunnustamaan maaseutualueiden ja niiden yhteisöjen erilaisuuden sekä siten myös koulun ja paikan suhteen moninaisuuden. Siksi kokoamme haastatteluaineistoa sekä Pohjois-Karjalasta että Varsinais-Suomesta.
Sitä mukaa kun peruskoulutusta keskitetään kaupunkien ja taajamien isoihin yksiköihin, myös koulujen paikkasidonnaisuus muuttuu. Oppilaat tulevat kulkemaan kouluihin entistä laajemmilta, jopa useita kuntia käsittäviltä alueilta. Koulun sijainnissa ei ole kyse vain koulun koosta ja välimatkoista, vaan koulun sijainti vaikuttaa koulukokemuksiin myös laajemmin oppimisessa, ihmissuhteissa ja vapaa-ajalla. Maaseutualueen näkökulmasta koululla on keskeinen merkitys osana yhteisö. Koulu on ollut ja on ehkä edelleen kylän sydän, jonne on kokoonnuttu viettämään niin koulun juhlia kuin järjestämään erilaisia tapahtumia.
Julkinen keskustelu kyläkouluista on Suomessa keskittynyt pitkälti koulujen lakkauttamiseen, maaseudun autioitumiseen ja koulujen puolesta taisteluun. Kouluarki on kuitenkin tätä moninaisempaa. Pidämme tärkeänä koota kokemusperäistä tietoa koulunkäynnin ja paikan suhteesta maaseutualueilla ajalta, jolloin niiden elinkeino-, väestö- ja palvelurakenne muuttuivat dramaattisesti, ja jolloin monet koulut elivät vuosikausia lopettamisuhan alla. Kyse on niin kutsutusta katoavasta aineistosta, sillä tulevien sukupolvien kohdalla kyläkoulun käyminen muuttuu entistä marginaalisemmaksi ilmiöksi.
Tulisitko haastateltavaksi?
Haastattelemme hankkeessa Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa peruskouluaikana 1970–2000-luvuilla kyläkouluja käyneitä sekä kyläkouluissa työskennelleitä ihmisiä. Olemme kiinnostuneita koulunkäynnin arjesta maaseudulla, koulupäivän kulusta, välituntileikeistä, sosiaalisista suhteista, koulumatkoista, kouluajan ulkopuolisista harrastuksista, koulurakennuksista, koulujen pihoista, kouluruokailusta, retkistä, juhlahetkistä ja koulunkäynnin varjopuolista.
Pohjois-Karjalassa haastatteluja tekevät tutkijat Pirjo Pöllänen, Alina Kuusisto ja Kari Korolainen, Varsinais-Suomessa puolestaan Suvi Jokila ja Annukka Jauhiainen. Teemme yksittäisiä haastatteluja ja ryhmähaastatteluja sekä järjestämme kyläiltoja. Pyrimme rakentamaan yhteistyötä paikallisten kyläyhdistysten ja muiden maaseudun kouluihin kytkeytyvien toimijoiden kanssa. Olethan rohkeasti yhteydessä, mikäli sinä tai yhteisösi olette kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen!
Tutkimusryhmä:
- Alina Kuusisto, alina.kuusisto@uef.fi
- Pirjo Pöllänen, pirjo.pollanen@uef.fi
- Kari Korolainen, kari.korolainen@uef.fi
- Suvi Jokila, suvi.jokila@utu.fi
- Annukka Jauhiainen, anjau@utu.fi
Pirjo Pöllänen
Yliopistotutkija
Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto
Alina Kuusisto
Tutkijatohtori
Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto
