Micael Tesfazghi paahtaa kahvia.

Etiopialaista kahvia Kaarinassa paahdettuna!

Micael Tesfazghi ja Helen Ghebrehiwet tuovat suomalaisille paahtimoille laadukasta, aromikasta ja pehmeää etiopialaista kahvia suoraan viljelijöiltä. Keväällä 2020 he perustivat myös oman paahtimon Kaarinaan Leader Varsin Hyvän tuella. 

Micael Tesfazghi paahtaa kahvia.
Micael Tesfazghi paahtamassa kahvia.

Kahvitukku ABI alkoi paahtaa kahvia Kaarinan Asianajajankadulla keväällä 2020. Jo sitä ennen Kahvitukku toimitti etiopialaista raakakahvia suomalaisille paahtimoille suoraan Sidamosta, josta yrittäjäpariskunta on kotoisin.

Micael Tesfazghi ja Helen Ghebrehiwet ovat kasvaneet kahvin parissa. Sidamossa on pitkät kahvintuotannon perinteet ja tuonnin kulmakivi onkin henkilökohtaiset hyvät suhteet kahvinviljelijöihin – niihin pieniin toimijoihin, jotka eivät muuten saisi tuotteitaan Euroopan markkinoille. Kahvin synnyinseuduilla Etiopiassa on arviolta noin neljä miljoonaa kahvin viljelijää, mutta tilat ovat keskimäärin alle hehtaarin kokoisia.

Kahvi lähetetään Suomeen aina tuoreena, juuri kuorittuna ja ilman välikäsiä. Matka Sidamosta Rauman satamaan kestää 31 päivää. Sen jälkeen osa kahvista myydään muille pienpaahtimoille ja osa paahdetaan itse Kaarinassa.

Etiopialainen kahvi on Ghebrehiwetin mukaan samaan aikaan korkealaatuista, aromikasta ja pehmeää – ja siksi niin suosittua. Kaikki aromit tulevat maaperästä, eikä viljelyssä käytetä kemikaaleja.

– On ihana nähdä, miten Suomessa arvostetaan laadukasta kahvia, yrityksen tarinaa ja  viljelijöitä. Olemme kaikista asiakkaista todella kiitollisia, hän sanoo.

Kahvitukku ABI myy itse paahtamaansa kahvia suoraan kuluttajille verkkokaupan kautta ja muutamissa kaupoissa Turussa, Helsingissä, Porissa, Tampereella ja Joensuussa. Lisäksi he paahtavat kahvia tilauksesta yrityksille. Esimerkiksi jouluna Kahvitukku ABIn paahtama kahvi yrityksen omalla etiketillä oli suosittu liikelahja.

Varsin Hyvä auttoi laitehankinnoissa

Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen (vas.) ja Helene Ghebrehiwet uskovat, että Kahvitukku ABIn saamalla maaseuturahaston tuella tulee olemaan pian myös työllistävä vaikutus.

Kahvitukku ABI sai Leader Varsin Hyvältä 35 prosentin tuen paahtimolaitteiston, myllyn ja pakkauskoneen hankintaan. Investoinnin kokonaiskustannus oli 40 840 euroa, josta maaseuturahaston tuki oli 14 294 euroa.

Varsin Hyvän myöntämä taloudellinen tuki vakuutti yrittäjäpariskunnan siitä, että heidän yritysideansa on hyvä ja kannattava.

– Kun ulkopuoliset asiantuntijat näyttivät vihreää valoa, uskalsimme itsekin sijoittaa, Helen Ghebrehiwet kiittelee.

Alan parhaimmistoon kuuluva laitteisto saapui Saksasta Kaarinaan vuoden 2020 huhtikuussa ja ensimmäiset kahvit myytiin jo toukokuussa.

– Sitten aloimme kutsua kahvila- ja ravintolayrittäjiä maistamaan meidän kahvia. Ihmiset ovat olleen todella kannustavia ja arvostavat sitä työtä, joka kahvin eteen on tehty. Ihmisiä kiinnostaa tietää, mistä kahvi tulee, Ghebrehiwet kommentoi.

Kaksi maata, kolme kahvia

Kaarinassa paahdettua kahvia saa esimerkiksi Turku-aiheisena. Wahva Turku on tehty sidamosta, Wanha Turku gujista ja Wieno Turku yirgacheffestä.

Yrittäjäpariskunnan haaveena on aina ollut tehdä yhteistyötä Etiopian ja Suomen välillä.

– Tässä työssä voimme hyödyntää taustaamme, suhteitamme viljelijöihin ja alan osaamista, Ghebrehiwet tiivistää.

Valikoimassa on kolme eri kahvilaatua: guji, sidamo ja yirgacheffe, joista jokaisessa on oma arominsa.

– Yirgacheffe on oma suosikkini. Siinä on viinin, marjojen ja kukkien aromia ja maistuu erityisesti tumman suklaan kanssa. Guji on pehmeää, jasmiinin ja hunajan makuista ja lisäksi siinä on vähän lakan aromia. Sidamo taas on sitruksen makuista. Siinä ei ole yhtä voimakkaat aromit kuin muissa, Ghebrehiwet esittelee.

Kaikkia kolmea kahvia saa kolmella eri paahtoasteella: vaaleana, keskipaahteisena ja tummana.

Paahtimossa saa käydä tutustumassa paahtamiseen ja maistelemassa kahveja, kun vain sopii ajan ennakkoon yrittäjien kanssa.

 

Janica Vilen, Haloo maaseutu! -viestintähanke

Alkuperäinen juttu julkaistu Haloo maaseudun verkkolehdessä 11.3.2021